ÑAWPA PACHAKUNAPI KICHWA SHIMI IMASHINA KASHKAMANTA.
Killkak: KILLKAK MASHI: Gonzalo Díaz C
Tukuylla runa llaktakunapimi ñukanchik shimitaka mana yachakushpa shamushkanchik, ñukanchik ayllukuna shinallata tayta mamakuna rimakta uyashpalla yachakushpa shamushkanchik; wakin ayllukunapikarin mishu shimipikashka rimayta kallarikpi, wawakunakashpaka chay ñanta yachakushpa shamushkanchik.
Shinapash tukuylla runakunami tapurina kanchik, imamantata tayta mamakunapash kichwa shimitaka mana alli rimayta yachakushka, paykunapash paykunapa taytamamakuna shimin shimin rimakta uyashpallami yachakushpa shamushka; shinapash taytamamakuna willachikta uyashkanchikmi, mishukuna chayamushka punchamanta ñukanchik shimi rimaytaka mana allikachishpa, shinallata paykuna mana rimayta ushaymantaka, tukuylla runakunata yanka shimi nishpa rimayta kallarishka, shinallata kichwa shimitaka mana allichu nishpa, mishu shimitalla yalli rimachun munashpa, munay na munay rimachishpa kawsashkakuna.
Chaymantami wakin runakunaka, kunan pachakaman ñukanchik kichwa shimitaka yanka shimi nishpa riksin, shinallata mishukunapa ñawpapi rimankapaka, ña mana munanchukashka, pinkanayachishpa upalla sakirin kashka, wakin ayllukunalla mishu shimitaka asha asha uyashpa yachakuyta kallarishka, mishukunata manchaymanta. Chaymi kichwa shimitaka pakalla, ñukanchik ayllu ukupilla rimashpa kawsashkanchik.
Mishukuna chayamushka punchamantaka, kichwa shimika, shuk runa shimikunapash asha ashami washaman sakirishpa shamushka; yachana wasikunapipash ñukanchik shimitaka ama rimachun nishpa upallayachin kashka, ñukanchik churakunakaman chinkachishpa shamushkanchik, shinallata apunchikpa wasikunapi misashpapash yallimi mishukunapa kawsaykunatalla willachishpa shamun kashka. Chay punchakunamantapachami ñukanchik runakunaka, chapushpa rimayta yachakushkanchik, kichwa shimitaka mana alli rimanchik, shinallata mishu shimitapash mana allí rimanchik.
Ñukanchik kichwa shimika, Tawantinsuyupimi wiñarishkata uyanchik, kunan pachapika Perú mama llakta ukupi, Lima llaktapi; kay Wari runakunami riman kashkata nin. Chay punchakunamantami kay Kechwa, shinallata Kichwa shimika ashtawan riksirishpa shamushka; kay Ecuador mama llaktapika Runa shimi shutiwan, shinallata wakinkunaka inkashimi nishpa riksirkanchik.
Shinapash ñawpa kawsaykunata yuyarishpaka, ñukanchik shimika maypi kashpapash rimaytallami riman kashkata uyanchik, killkaytaka mana killkashkata uyanchikchu, ashata kay kipukunata watashpa, yupaykunata yuyarinkapa killkanshina churankashka ninmi, shinallata shuk sami illkaykunatami ñawpa taytakunata charishka.
Chaymantami tukuylla runakuna kichwa shimitaka rimaytalla yachanchik.
KUNAN PACHAPI KICHWA SHIMI IMASHINA KASHKAMANTA.
Kay waranka iskun patsak kanchis chunka watamanta wichay (1970), runakunaka asha asha rikurishpa shamushkanchik, tantanakuykunata wiñachishpa shinallata ayllulaktakunapipash mutsurikunata rimarishpa. Chay punchakunamantami kichwa shimipi yalli rimashpa shamunchik, shinallata ñukanchik kawsay-yachaykunata asha asha sinchiyachishpa, mishukunawan chimpapurashpa, mañaykunata rurashpa shamushkanchik.
Chay pachakunamantami runakunaka hatarikunata rurashpa, mañaykunata tarishkanchik: Hazinta mishukunata allpakunata kichushkanchik, ñukanchik kawsay-yachaykunata sinchiyachishun nishpa, Ishkantin kawsayyachay wasikamakta wiñachishkanchik (DINEIB ukuta), ñukanchik hampikunata, shinallata hampishpa katina yuyaywan Hampi Wasikunata wiñachishkanchik, raymikunata rurashpa shamunchik, minkakunata sinchiyachishpa shamunchik, shinallata ñukanchik shimitapash yachakuchun nishpa wakin yachana wasikunatapash wiñachishkanchik.

Chaymantami runakunaka asha asha ñukanchik kawsay rimaytaka riksishpa shamunchik, shinallata ashtawan ayllukunapi allikachishpa shamunchik.
Shinapash kichwa shimimanta rimashpaka kunan pachakaman mana yachakushpaka shamunchikchu, rimaytalla rimashpa shamunchik; shinallata wakin yachana wasipillami kichwa shimitaka wawakuna yachakushpa shamun, kay waranka iskun patsak pusak chunka pusak watamanta (1988) wichay; haymi kunan pachakaman mana alli rimayta, killkayta shinallata illkakatinatapash mana yachanchik.
Chay punchakunamantami runakuna tantanakushpa, kichwa shimipa illkakunatapash llukchishka, chay killkakunawan killkankapa; kunan pachapika chunka pusak (18) killkatami charinchik, shinallata kay DINEIB ukumi sinchichishpa katikun.
Tukuylla kay kawsaykunata rikushpami, ñukanchikka wiñay kawsay killkashka pankata wiñachishkanchik, ñukanchik Kichwa shimita alli rimarishpa, alli killkashpa katichun munaymanta.
Shinaka tukuylla ayllukuna, kichwa shimitaka alli rimayta, alli killkayta, shinallata alli killkakatinatapash yachakushunchik.
FUENTE: PERIODICO KICHWA (Descarga Aqui)
Ñawpa pachapi warmikunaka ima shinatak kawsarka.
Ñawpa pachapika, hazinta mishukunapa makipishina kawsaypika, tukuy warmikunami mana yachana wasiman rishpa, wasipi mikunata yanushpa, wiwakunata michishpa kawsanakushka kan, kay llakika tayta mamakuna mana achiklla yuyayta charishkamantami shina kawsashka.
Shinallatak chay pachakunapika tukuy taytakuna amupak llamkayta tukuy munay shunkuwan llamkashpa kawsanakushka kan; chaypimi ashtawan warmi wawakunata llamkaypi churak kashka, shinallatak mishupash tayta mamakunata warmi wawakunata mana yachana wasiman kachana allichu nishpami nin kashka.
Kutin tayta mamakunapash mishupak kunayta uyashpa ashtawan pachami kashna rimak kashka, warmikuna yachana wasiman rishpaka karishina, waricha tukunka nishpami, mana yachana wasiman kachakkuna kashka.

Tayta mamakunaka sinchita chay mishukunapak llamkaykunawanlla Kawsanakuk kashka, kutin kawsaypi yuyankapaka pachakunapash mana tiyashka rikurinchu, chay llamkaykunaka manarak alli punchayakpi kallarishpaka, tuta tutakamanmi tukurik kashka.
Yachana wasikuna mana tiyakpi runakunaka, mana achiklla, yuyaysapa tukushkanchikchu, shamuk pachakunapi imashina kawsanakunatapash nimata mana yuyashpa kawsashkanchikllami, kutin maykanpash mana riksichinakushkachu.
Kay watakunapika kushipata taytakunallami ashata yanapanakushka, pachakamakpa shimita tukuy wakcha mashikunaman uyachishpa kishpirinakunapi yuyashpa, rimashpa kichwa shimita ñawpakman apanapi yuyashpa, kutin shuk llamkaykunatapash rurashpa.
“Kunan watakunapi chinpapurashpa rikukpika ña warmikunapash karikunawan pakta yachashpa katimunakun, chay yuyaykunaka wiñarishkami chay waranka iskun patsak kanchis chunka watamanta wichaymi runa yachana wasikuna asha asha wiñarishka, shinashpami warmikunapash, karikunawan pakta asha asha yachakuyta kallarishka.
Shinami ñukanchik wamrakuna, kuytsakuna yachakunaka ashtawan mirarimushka, chaymantami kunan pachapipash yachana wasikunaman warmi wawakunatapash kachashpa katinchik.
FUENTE: PERIODICO WIÑAY KAWSAY (Descargate Aqui)
Mejor Canción – Genero Andina 2011
ESCUCHA AQUI LAS CANCIONES: SELECCION DE LA MEJOR CANCION ANDINA 2011
La mejor canción del Año en Andina 2011
- Ñukanchik ñan - Wayna (37%, 14 Votes)
- Takisay - Amorcito (18%, 7 Votes)
- Pelo de Ambrosio - Lejos de Ti (11%, 4 Votes)
- Ñanda Mañanchi - Paspa Chaki (8%, 3 Votes)
- Alex Asacanta - Ishkay Wata (8%, 3 Votes)
- Chatik Illa - Chinkarinakun (5%, 2 Votes)
- Yawar - Que seas feliz (3%, 1 Votes)
- Proyecto Coraza - Latitud Cero (3%, 1 Votes)
- Runakay - Amor de Wanduk Rumi (3%, 1 Votes)
- Kardas - Huaynandero (0%, 0 Votes)
- Ñanawi - Nostalgia (0%, 0 Votes)
- Charijayak - Quita Penas (0%, 0 Votes)
- Juyanis - Pashi (4%, 0 Votes)
Total Voters: 38
Mejor Canción – Genero Nacional 2011
La mejor canción del Año en Nacional 2011
- Los Mayas - Te Amo te Amo (35%, 7 Votes)
- Gerardo Moran - BerBenita (15%, 3 Votes)
- Eclipse Latino - Que seas Feliz (15%, 3 Votes)
- Sociedad - Casualidad (15%, 3 Votes)
- Ceci Narváez - Amor de Nadie (5%, 1 Votes)
- Fidel y los Dueños del Swing - Amargo y Dulce (5%, 1 Votes)
- Combo Tropical - Cariñito (5%, 1 Votes)
- Frecuencia Andina - Amorcito (5%, 1 Votes)
- Margarita Lugue - 4 Tablas (0%, 0 Votes)
Total Voters: 20
Hacia la Plurinacionalidad
KAWSAYMARKAKUNAPAK, MAMALLAKTATA PAKTACHINKAPAK
Wayra apamushkakuna chayamushka pachamantami, runakunataka mishukunaka manñaman harkashpa runakunataka sakirkakuna. Shinami kay mama llaktakunataka wiñachirkakuna, tukuy runa kawsaykunata tukuchinkapak nishpa, shinapash kay tukuy watakuna yallikpipash runakunaka kawsashpami
shamushkanchi, mana ñukanchitaka chinkachita ushashkachu mashikuna. Kunan pachakunapika ñukanchi ushaywanmi kay mushuk mama llaktata wiñachinkapak munayta charinchi, ama mishukunapalla mama llakta kachun.
Kunanpika mushuk kamachikunata llukchishkani, shinapash chaypillami sakirinkapak munanakun. Chaymantami kay kamachik hawa runakunaka mushuk mama llaktaman wakarina urmanchik, shuk ashtawan mutsurishka
kamachikkunata wiñachishpa, asha ashallapash kay runakunapak alli kayman tankashpa katina kanchi mashikuna. Shinallami ñukanchi ñawpa pachamanta munashkakunataka paktachishpa katirinka, sumak kawsayta kay mama llakta ukupi tukuyllakuna tarishpa kankapak.
Desde los primeros días de la conquista y colonización de América por parte de España, se entabló una discusión de orden filosófico y jurídico sobre la naturaleza de los indígenas y de su cultura. Se dudó de que fueran humanos y de que tuvieran alma.
Tras muchas deliberaciones se aceptó la idea de que los indígenas eran niños, por lo que debían ser tratados como tales y sujetos, según ellos a la evangelización y “civilización”. Semejante barbaridad tiene su explicación en la naturaleza de los conquistadores ibéricos, quienes aún no salían de la oscura época medieval.
A partir de ese estatus y de la concepción de que eran “incapaces de regirse por sí mismos”, se preestablece el destino político de los pueblos indígenas conquistados. Más que un destino político, constituye un destino no político, entendido como desplazamiento, marginación y una
negación absoluta a cualquier posibilidad de participación en las diferentes fundaciones de los Estados Nacionales.
Al hacer un análisis de esta situación, se hace evidente que en la construcción de la plurinacionalidad, no bastan los meros edictos constitucionales, ni las buenas intenciones políticas de actores que poco o nada tienen que ver con esta realidad. Estamos convencidos de que la transformación hacia el Estado plurinacional, debe ser arriada necesariamente por los
mismos indígenas. Este es el verdadero destino político de los pueblos originarios, desde su visión binaria del tiempo.
Ya estamos Online
Gracias por la paciencia y comprensión!!!
FELIZ NAVIDAD Y UN PROSPERO AÑO NUEVO 2012





Kikimpa Yuyay